Hyökkäykset naisten ja vähemmistöjen oikeuksia vastaan ovat arkipäivää ympäri maailmaa. Myös Me too -liike on nostanut seksuaalisen häirinnän ja väkivallan vastustamisen suuren yleisön tietoisuuteen. Seksuaalisen väkivallan tutkija Alison Phipps luo katsauksen seksuaalisen väkivallan vastustamisen historiaan ja osoittaa, että liian usein oikeudenmukaisuutta tavoittelevat liikkeet päätyvät toistamaan juuri niitä toimintatapoja, joita ne kritisoivat. Minä, et sinä kysyy polttavia kysymyksiä: Miksi julkisesta häpäisemisestä tulee oikeuden toteutumisen synonyymi? Voiko oikeudenmukaisuuden puolesta taistella keinolla millä hyvänsä? Miksi osa feministeistä on ottanut vihollisikseen transihmiset ja seksityöntekijät? Minä, et sinä kertoo, millaisiin vaikeuksiin valtavirtafeminismi ajautuu, kun kritiikin keinoja ja kohteita ei punnita riittämiin.