Peter ja Anna päättävät hankkia talon, jolla on oma historia. Vanha omakotitalo osoittautuu kuitenkin heti kättelyssä pettymykseksi, sillä pian muuton jälkeen he ymmärtävät joutuneensa massiivisen vesivahingon keskelle. Vähä vähältä uusi koti muuttuu painajaiseksi.

Kävikö Peterillä ja Annalla niin huono onni, että talo tuli tiensä päähän heti kaupanteon jälkeen, vai oliko se viallinen jo valmiiksi? Entä mikä on läheisen tietyön merkitys? Alkaa repivä taistelu viranomaisia, entistä omistajaa ja urakoitsijoita vastaan, mikä koettelee Annan ja Peterin uskoa ihmisiin ja toisiinsa. Lopullisesti pahuus tuntuu pääsevän valloilleen, kun menneisyydestä paljastuu seikkoja, jotka viittaavat siihen suuntaan, että on olemassa neljäskin selitys: heillä ja talolla saattaa olla jaettavana yhteinen salaisuus – kirous.

Työnjohtaja sipaisi otsaltaan hikipisaran, ennen kuin sanoi: – Märkää on. Lattiapinnat ja seinät ovat kostuneet, paikoitellen yli metrin korkeuteen saakka. Kastuneeksi alueeksi voi merkitä koko alakerran, pannuhuoneenkin. Nyt voidaan puhua massiivisesta vesivahingosta.

Pohja on perinteiseen tarinankerrontaan luottava romaani vesivahingosta, parisuhteesta, sukupolvista ja Suomesta. Se on kunnianosoitus menneelle maailmalle: vanhoille taloille ja kirjoille sekä päällystämättömille teille.

Pohja on turkulaisen Marjut Petterssonin (s. 1969) esikoisromaani. Aiemmin hän on julkaissut artikkeleita, esseitä, kritiikkejä ja Helvi Hämäläisen kirjailijantyöstä kertovan kirjan Ei kenenkään veli (2004) sekä novellin antologiassa Isä (2012). Pettersson työskentelee äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina yläkoulussa Mynämäellä.