Juha Seppälän Matka aurinkoon kuvaa ihmisiä rimpuilemassa elämäntilanteiden, ikäkausien ja luokkien viettävillä rajapinnoilla. Väkevän ja kerronnallisesti rikkaan teoksen henkilöt kokoavat palasiaan hajoavassa perhekulttuurissa: ääniä menneisyydestä, siruja raunioista, kaikesta mistä ihminen on tehty.

Romaanin keskushahmo on leskeytynyt 81-vuotias kirjallisuudenprofessori emerita Irma. Hän kirjoittaa omasta historiastaan, kirjallisuudesta ja kielestä tietämättä mihin se johtaa. Hänen otteensa läpeensä virtualisoituneesta maailmasta on kirpoamassa, mutta hän päättää tyttärentyttärensä Caritan kanssa vielä kohottaa siipensä komeaan loppunousuun.

Matka aurinkoon on avioliitto- ja ihmissuhderomaani. Mutta onko se myös kirja rikoksesta?