Leinon vanhasta kalevalaisesta perinteestä uudelleenluomia myyttisiä runohahmoja.

Helkavirsiä 1­–2 on kokoelma tarumaailman kertovia runoja, kosmisia visioita ja legendoja, jotka Leino uudestisynnytti kansanrunoudesta ja sen 1800-lukulaisista koonnoksista. Kirjan sankarit ja kuoleman uhmaajat ovat ajankohtaisia yhä: ylpeä, jumalia uhmaava Ylermi, oikeuden omiin käsiinsä ottava Kimmo tai Tumma, syntymässä säikähtänyt.

Kalevalamittaa ja Volksdichtung-tyyliä uudistaneista Helkavirsistä muodostui kansallisen symbolismin korkein riemulaulu. ”Se on graniittitaidetta”, arvioi Päivälehti 1903 haltioissaan. Tässä näköispainoksessa (Otava 1930) on yhteisnidoksena Helkavirsien molemmat osat vuosilta 1903 ja 1916.

Eino Leino (1878–1926) oli 1900-luvun alkuvuosien merkittävin suomalainen kirjailija ja runokielen uudistaja. Kenties siteeratuimman runoilijamme tuotantoon kuuluu myös novelleja, käännöksiä ja näytelmiä. Lisäksi hän oli monipuolinen toimittaja ja oman aikansa henkisen elämän yksi polttopisteistä.