Eletään 1960-luvun puoliväliä. Elisabet Urhonen muistelee ystävättärensä Impi Kyyhkysen kanssa mullantuoksuisia kesiä Koskijärvellä, ja yhdessä naiset innostuvat vuokraamaan viljelyspalstan. Palstanaapureiksi sattuu muita kaupunkiin vasta muuttaneita, joista pian muodostuu toisiaan auttava puutarhaperhe. Viljelysperheen elämää hetken seurattuaan neiti Kyyhkynen uskoo, että perhe on sekaantunut jonkinlaiseen rikosdraamaan. Tämän jälkeen ei monia rikoksia selvittänyt Elisabet Urhonen malta olla tutkimatta, mitä palstanaapurien taustalta löytyykään. Riittävän nopea hän ei ole, sillä ennen kuin satoa päästään keräämään, korjaa kuolema omansa.