Ihmisen elämä muodostuu tarinoista, jotka limittyvät toisten ihmisten tarinoihin rinnakkain ja ris­tikkäin ja tulevat osaksi suurempaa yhteistä kertomusta. Kirjoittajan kalastustarinat yhdessä koti­elämän ja työuran tarinoiden kanssa antavat mahdollisuuden syvenevään minuuskokemukseen aikana ja iässä, jolloin yhä harvempi asia enää nousee elämässä todella tärkeäksi. Monet kalastusretket lounaisen Saaristomeren ja Suomenlahden karikoille muodostuvat jokakesäisiksi huippukokemuksiksi, joille erilaiset kalasaaliit ja vaihtuvat kalakaverit tuovat mukanaan omat mausteensa. Keväisin likellä toisiaan sijaitsevien reviireistä kilpailevien satakielten laulu on se pikantti lisämauste, jota voi muistella talvisin uutta kalastusretkeä suunnitellessa. Kirjoittajan retkillä koettiin sekä tyyniä hellesäitä että sadetta, tuulta ja myrskyä, jopa vaaratilanteitakin. Kirjoittajan mieluisimpia kalastusretkikohteita olivat kalaisat Kumlingen karikot, mutta hän tutustui laajalti myös Brändön, Föglön, Kökarin, Lumparlandin, Iniön, Asterholman, Kasvikin, Meri-Teijon ja Pellingin vesiin. Kirjan valokuvat tukevat kirjoittajan kertomuksia. Ennen pitkää kirjoittaja laajensi kalastusharrastustaan myöskin kaukaisten Cornwallin, Kanarian saarten, Havaijin, Irlannin, Thaimaan, Karibian, Ruijan, Kap Verden ja Panaman rantavesiin. Hän onnistui saamaan makril­lin, tonnikalan, marliinin, barracudan, doradon, wahoon, turskan, sein, meriraudun, kissakalan, punaisen napsijan ja pallokalan sekä lukuisia, lukuisia muita lajeja. Joskus kalastusretkien järjestäjät ja kirjoittajan kalastusseurue ylsivät huikeisiin saaliisiin. Esimerkiksi yhdellä retkellä veneeseen nostettiin kaksisataa kiloa tonnikaloja!