Rauno Rämekorvella on takanaan kuusikymmentä korskeaa vuotta, ja vuosien aikana hän on luonut huomattavan aseman sekä mittavan omaisuuden. Syntymäpäiviään jykeväniskainen teollisuusneuvos juhlii komeasti valkotiilisessä rivitalossaan Espoon Westendissä. Vieraiden poistuttua sankari jää kahden Annikki-vaimonsa kanssa. Heillä on nyt pulma: Annikin astman vuoksi valtaisat kukkalaitteet on saatava ulos talosta. Rämekorpi tilaa taksimies Seppo Sorjosen kyyditsemään kukat kaatopaikalle ja ylimääräiset juhlaherkut Rämekorven tehtaalle työväen maisteltavaksi. Mutta toisaalta. Sääli kauniita kukkia olisi pois viskata. Uhmaikään ehtinyt johtaja rakastaa naisia ja tuntee heitä aika liudan. Kyllä he kukista ilahtuisivat. Frakkiasuinen teollisuusneuvos ja Sorjonen suuntaavat Ämmässuon sijasta kukkaiskierrokselle pääkaupunkiin ja sen lähiympäristöön. Antajan ja saajan osat vaihtuvat tiuhaan, kun Rauno Rämekorpi kohtaa kymmenen rakasta riivinrautaansa, eikä kenenkään elämä jää aivan entiselleen. Romaanissa Arto Paasilinna tutustuttaa lukijan hurmaavaan ja monenkirjavaan naiskaartiin. Kolmikymppinen hitsaaja on joukon nuorimpia, ja iäkkäin, kenttäpiispan leski, on seitsemänkymmenen iässä vielä valloittava ilonpitäjä. Jokaista Paasilinna kuvaa lempeästi, joskin ronskilla otteella.