Suomen murteiden kartasto on tarkoitettu kaikille murteista kiinnostuneille. Tällaisia ovat monet tavallisen kansan murteenharrastajat, jotka haluavat ottaa selvää oman murteensa ja muidenkin murteiden erikoisuuksista, ja myös ne sadat yliopistojen opiskelijat, joiden suomen kielen opintojen yhteyteen suomen murteiden tuntemus kuuluu.

Kartastossa karttoja on kaikkiaan 190; näistä 162 koskee murreilmiöiden levikkejä ja 188 murrealueita ja -rajoja. Suuri osa murreilmiöiden levikkikartoista koskee samoja ilmiöitä kuin Kettusen kartat, mutta ne eroavat Kettusen kartoista erityisesti kahdessa suhteessa: niissä on pyritty suurempaan havainnollisuuteen ja ne ovat siinä suhteessa karkeampia, että niistä ei yleensä ole saatavissa yksittäisiä pitäjiä koskevaa tietoa. Tärkeänä tavoitteena on ollut havainnollisen yleiskuvan saaminen suomen murteista.

Kartasto käsittää 162 murrekarttaa. Kartat on pyritty tekemään mahdollisimmaan havainnollisiksi. Niinpä niistä jokainen perustuu murretta koskevaan yksinkertaiseen kysymykseen. Esimerkiksi kartan 8 kysymys on ”Missä päin Suomea sanotaan ’mäki – mäjen’?” ja kartan 121 kysymys ”Mitkä ovat ’korkea’-sanan muodot eri puolilla Suomea?” Kartat ovat siinä mielessä vain summitaisia, että niistä eivät käy selville yksittäisten pitäjien rajat, mutta kyllä ilmiöiden laajat alueet. Murrealueet on pyritty saamaan helposti erotettaviksi merkitsemällä toiset alueet mustiksi ja jättämällä toiset valkoisiksi tai käyttämällä alueista harmauden eri asteilla. Kartaston useimmat kartat perustuvat Lauri Kettusen murrekartastoon (1940a) ja sen liiteosiin (1940b ja 1930b).

Kartasto liittyy laajempaan (saman kirjoittajan laatimaan) teokseen Sano se murteella. Minkälaisia suomen murteet ovat ja missä niitä puhutaan