Millä tavoin uskonnollinen kieli poikkeaa muusta kielestä? Miten se on kehittynyt Agricolasta uuteen raamatunsuomennokseen? Kuinka sitä käytetään työpaikkakeskusteluissa tai hengellisessä nuorten kielessä? Millaiseksi uskonnollinen kieli mielletään ja kuka määrittää sen muodot?

Sanaa tutkimassa tarkastelee uskonnollista suomen kieltä osana kirjoitettuja ja puhuttuja konteksteja. Teoksessa käsitellään uskonnollisen kielen ominaispiirteitä, vaihtelua ja suhdetta yleiskieleen ja slangiin, muutosten aiheuttamia jännitteitä sekä uskonnolliseen kielenkäyttöön sisältyviä tekstilajeja ja vuorovaikutustilanteita. Artikkelit paljastavat, miten ja miksi aiemmin yhtenäinen uskonnollinen kieli on nykyään pirstoutunut kielimuotojen kirjoksi.

Artikkelikokoelma on ensimmäinen suomalainen uskonnollisen kielen eri muotoja esittelevä perusteos. Teoksen kirjoittajat ovat suomen kielen ja uskonnollisen kielen tutkijoita.