”Nyrkkeilijänä itsetuntoni on perustunut siihen, että olen harjoitellut kovemmin kuin muut. Järjettömän paljon, järjettömän kovaa, järjettömän kauan.”

Positiivisuudestaan tunnettu nyrkkeilijä Eva Wahlström paljastaa huippu-urheilun synkän puolen. Rajoilla on rehellinen kuvaus urheilija-arjesta ja valosta, joka lopulta voittaa pimeyden.

Keväällä 2007 Eva Wahlström hallitsee Suomen naisnyrkkeilyä ja harjoittelee äärirajoilla. Keho hälyttää, ja eräänä päivänä kehästä poistuu Suomen mestari, jonka jalat tuskin kantavat. Nyrkkeileminen on mahdotonta, mutta miten siitä voisi luopuakaan?

Pohjakosketus pakottaa katsomaan urheilua eri silmin. Kun oma lapsi syntyy ja valmentaja vaihtuu, keho ja ilo elpyvät. Eva siirtyy ammattikehiin ja voittaa 2012 Euroopan mestaruuden. Mutta pian tuskat palaavat, entistä musertavampina. Onko huippu-urheilun oltava hengenvaarallista? Miksi itsensä rääkkäämiseen jää koukkuun?

Eva Wahlström (s. 1980) nyrkkeili amatöörivuosinaan maailman huipulla. Ammattilaisena hän on hallitseva Euroopan mestari. Nyrkkeilyuran rinnalla hän opiskelee huonekalusuunnittelua.