Lasta ja lapsuutta koskevat kulttuuriset tulkinnat vaativat päivitystä. Yhteiskunnallisten muutosten vaikutukset lapsuuteen on huomattu. Sen sijaa vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miten nämä muutokset vaikuttavat itse lasten elämään. Tarvitaan ammattikäytäntöjen ja sosiaalisten kumppanuuksien kehittämistä, jotta lasten oikeudet osallistua, vaikuttaa ja saada mielipiteensä kuuluviin toteutuisivat.

Kirjoittajat käsittelevät laajasti ja monitasoisesti sitä, kuinka suomalainen lapsuus koetaan ja rakennetaan erityisesti päiväkotiympäristössä. Millaista lapsuuden mallia lapsille tarjotaan kasvatusideologioissa, instituutioiden käytännöissä tai ammatillisuutta rakentavissa oletuksissa ja odotuksissa? Miten lapset kokevat tämän heille annetun lapsuuden, oman asemansa ja toimintamahdollisuutensa? Lapset eivät vain kyseenalaista heille annettua lapsuuden järjestystä ja sen perusteluja, vaan he myös tekevät luovaa vastarintaa, hakevat aukkoja instituutioiden rakenteista ja ideologisista järjestyksistä ja luovat oman toimintakulttuurinsa. Teoksessa esitellään myös lapsuutta koskevaa tutkimusta sekä valotetaan lapsuudentutkimuksen antia varhaiskasvatuksen käytännöille.

Kirja on suunnattu lapsuuden ja varhaiskasvatuksen ammattilaisille, tutkijoille ja opiskelijoille. Kirjan kirjoittajat työskentelevät kasvatustieteen, kulttuurihistorian, maantieteen, psykologian, sosiaalipsykologian, sosiologian ja varhaiskasvatustieteen alueilla.