Saima Harmajan neljäs runokokoelma, Kaukainen maa, ilmestyi vuonna 1937, runoilijan kuoleman jälkeen. Runoilijan edellisenä vuonna kuollut sisar jätti jälkeensä pienen lapsen, joka oli Saima Harmajalle hyvin tärkeä, mutta jota ei oman sairautensa ja tartunnan vaaran vuoksi kuitenkaan pystynyt lähestymään, vaan katselemaan vain lasioven takaa. Tämä oli hänelle vaikea paikka, joka on tarpeen kertoa tämän runokokoelman sisältöön liittyen, ja erityisesti jälkimmäisen Kehto ja kuilu-kokoelman ymmärtämiseksi, joka on syntynyt kokonaan edellisen Hunnutettu-kokoelman jälkeen elämänsä viimeisenä puolivuotiskautena. Tuohon toiseen osaan kuuluu 19 runoa. Ensimmäiseen osaan, joka sisältää 33 runoa, hän keräsi runoja vuodelta 1932 alkaen.