Kuinka maailma rajoittaa vapauttamme? Mihin minulla itselläni on valtaa, mihin vapaus? Piileekö vapaudessa velvollisuuksia?  Kaikki vapaudesta uppoutuu vapauden rajankäynteihin. Mahdollisen ja mahdottoman erottava raja on liukuva. Tuon rajan paikasta neuvottelevat jatkuvasti erilaiset vastinparit – me ja he, ihminen ja luonto, yksilö ja valtio. Monet ennen ehdottomat rajat ovat liudentuneet: valtiota ei rakenneta enää yhden kansallisuuden varaan ja uskonnoista voi poimia itselle sopivimmat tavat. Samalla uusia, utopistisiltakin kuulostavia mahdollisuuksia tuntuu olevan aivan ulottuvillamme. Geenejä ja luonnon rakenteita muokkaamalla voidaan parantaa sairauksia ja kenties jarruttaa ihmiskehon väistämätöntä rappeutumista.  Lisääntyvä vapaus voi kääntyä myös itseään vastaan: pystymmekö järkeviin valintoihin tavarapaljouden ja nokkelien mainostajien armoilla? Kykenemmekö seulomaan kohtaamastamme tietotulvasta toden ja valheen?  ”Vapaus ei lopulta ole rajoitusten puuttumista vaan lukematon määrä sosiaalisia ja ekologisia siteitä, jotka kannattelevat meitä ihmisinä.”