Kari Hongiston aforismeissa – eli kaforismeissa, kuten hän itse niitä kutsuu – aihepiirit sinkoilevat ja sattumat satuttavat. Mukana on suorasukaista yhteiskuntakriittistä polemiikkia. Kun voimattomat voimaantuvat, äänettömätkin puhuvat. Kirpeiden lausumien aiheena on myös uskonto, olipa kyse markkinauskosta, johtajien ja julkkisten palvonnasta tai muista jumalista. Arvokas tyyli kohtaa arkisen ilmaisun välillä ilkikurisellakin tavalla. Mukana on fragmentteja, väittämiä, pakokaasuja ja viinaa. Pandemia-ajan tunnelmat välittyvät kirjasta vahvasti, vaikka kokoelman nimi olikin valittu jo sitä ennen.