Kirja on omakerrallinen kuvaus tiestä Lapin kairoilta professoriksi ja kansainvälisen tason tiedemieheksi. Se kertoo 32 luvun muodossa kirjoittajan taustaa, kommunistis-lestadiolaista kotikylää, puolikoditonta lapsuutta ensin lasten- ja sitten yksinhuoltajakodissa, kivikkoista koulunkäyntiä, opiskeluaikaa, päätymistä akateemiseen maailmaan, uraa yliopisto- ja tiedemaailmassa, tärkeitä ihmisiä sekä erilaisia sattumia ja tabuja elämänsä varrelta.

Päästyään ylioppilaaksi kirjoittaja lähti opiskelemaan Oulun yliopistoon päätyen lopulta lukemaan tietojenkäsittelytiedettä pääaineenaan. Hän valmistui filosofian maisteriksi 1974, filosofian lisensiaatiksi 1978 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1983. Hän on hoitanut vuodesta 1979 alkaen aluksi virkaatekevänä apulais- ja professorin virkoja saaden nimityksen apulaisprofessoriksi Oulun yliopistoon 1987, professoriksi Jyväskylän yliopistoon 1992 ja Oulun yliopistoon 1996, jääden eläkkeelle 2011.

Kirja sisältää ajatuksia elämästä ja kuolemasta sekä lähes kaikesta siitä väliltä. Pitkän akateemisen uran innoittamana kirjoittaja erityisesti ruotii lempiaihettaan - suomalaisesta tiedepolitiikkaa.