Kaija Juurikkala pelkäsi yötä ollessaan lapsi. Se toi tullessaan toistuvat painajaiset lattian alla kuhisevista käärmeistä. Myöhemmällä iällä hän kuunteli koputuksia ja napsahduksia, joita muut eivät kuulleet. Hän epäili olevansa tulossa hulluksi. Sitten, eräänä yönä, hän kysyi koputtelijalta, kuka tämä on. Vastaus tuli pieneltä tytöltä, joka halusi kertoa kokeneensa väkivaltaisen kuoleman. Viestinsä kerrottuaan tyttö hävisi eikä palannut enää. Henkien näkeminen ei suinkaan lisännyt Kaijan mielenrauhaa. Hän kuitenkin ymmärsi, että hänellä on lahja.

Varjojen ylistys on poikkeuksellisen rehellinen ja avoin kertomus henkisestä kasvusta ja matkasta pelon kautta kohti valoa. Juurikkala jakaa timanttisia oivalluksia elämän polusta ja inspiroi esimerkillään jokaista kulkemaan rohkeasti kohti itseään, ominta ja rehellisintä olemustaan.