Kukin ihminen on elämässään sidottu osin yleisinhimillisiin rajoituksiin. Toisaalta se, mitä kutsutaan vapaudeksi, ei löydy rajojen rikkomisesta, vaan oman luontonsa toteuttamisesta. Vapaa on se, joka on saavuttanut tarvitsemansa, sillä häneltä ei mitään puutu - ei ainakaan mitään oleellisen tärkeätä. Toisaalta tämän tilan saavuttaminen ei ole suinkaan itsestäänselvyys, vaikkapa lapsuudenaikaisten traumaattisten kokemusten tai yhteiskunnallisten tekijöiden voidessa estää sen. Samalla kun asiat voivat olla hallittavissa, ne voivat alkaa edetä kuin omalla, kohtalonomaisella voimallaan. Jokela tarkastelee tässä kirjassa vapauden ja kohtalon vastakkaisten voimien kamppailua ihmisen elämässä kuuden toisiaan täydentävän esseen voimin. Vaikutteita hän on ottanut sekä psykologisen että filosofisen ihmistutkimuksen piiristä.