Luonto muuttuu, mutta kaikkea ei ole menetetty

Maailmanlaajuinen luontokato jatkuu, lajeja katoaa ja monimuotoisuus vähenee. Mutta luonnolla on sisua ja sitkeyttä, resilienssiä. Luonto pystyy palautumaan siellä, missä lajisto säilyy ja saa mahdollisuuden kerätä voimansa ja elpyä.

Pellot ja laidunmaat peittävät enemmän pinta-alaa kuin maapallon metsät. Ravintoa ja rehua tuotetaan peltolakeuksilla, laaksoissa ja vuorten rinteillä. Ennen nämä alueet sykkivät monipuolista ja villiä elämää, kunnes ihminen asettui paikalle ja pani tilalle vehnää, soijaa, kahvia, viiniköynnöksiä ja lukemattomia muita viljelykasveja.

Luonnon monimuotoisuutta on vielä jäljellä, myös täällä pohjoisessa. Kovin usein vain kävelemme kaiken kauniin ohi emmekä pysähdy ihailemaan sitä, minkä luonto meille tarjoilee. Tästä muistuttavat kirjan sivuilla Seppo Peltomaan valokuvat.

Pekka Kauppi on tietokirjailija ja täysinpalvellut ympäristönsuojelun professori Helsingin yliopistosta. Seppo Peltomaa on eläköitynyt rakennusarkkitehti ja yrittäjä sekä elinikäinen luontoharrastaja ja -valokuvaaja.