Kannattaako avata ikkunat uusille aatteille ja ihanteille – vai turvata kansallinen kulttuuri pitämällä ne tiukasti säpissä? Tästä ajankohtaisesta kysymyksestä keskusteltiin kiivaasti jo 1920- ja 1930-lukujen Suomessa. Kansainvälisyyttä arvostivat paitsi Tulenkantajat ja lukuisat muut kulttuurivaikuttajat myös rauhanaatteen ja paneurooppalaisuuden kannattajat. Suomalaisuutta varjelleiden kansallismielisten kirjavaan joukkoon taas mahtui niin suomen kielen puolestapuhujia, kommunistien jahtaajia kuin tiukan laillisuuslinjan tukijoitakin. Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä tarjoaa vivahteikkaan kuvan nuoren itsenäisen valtion henkisestä ilmapiiristä, jota väritti kamppailu maan suunnasta. Vaikka tässä aatteiden mittelössä voiton vei lopulta äärimmäisistä aineksistaan riisuttu kansallismielisyys, sotienvälisessä Suomessa saivat jalansijaa myös uusimmat ulkomaiset vaikutteet modernista kirjallisuudesta jazziin ja psykoanalyysiin.