Kasimir Leino (1866-1919), alunperin Kasimir Agathon Lönnbohm, oli Eino Leinon isoveli, ja myöskin kirjailija. Hän opiskeli itsensä ylioppilaaksi ja sitten filosofian kandidaatiksi, lisensiaatiksi, ja väitteli filosofian tohtoriksi. Tämän jälkeen hänellä oli paljon sanomalehtimiehen töitä, kun hän työskenteli Hämeen Sanomissa, Valvojassa ja Suomen Kuvalehdessä, sekä teki tutkimuksia mm. Minna Canthista näytelmäkirjailijana. Sitten hän teki matkoja ulkomaille: Ranskaan, Saksaan, Itävaltaan, tutustuen kyseisten maiden kirjallisuuteen. Matkalla ja sen jälkeen häneltä ilmestyi suhteellisen paljon kirjallista tuotantoa, kuten novelleja ja runoja. Häneltä on myös näytelmä Jaakko Ilkka.

Vuonna 1886 ilmestyi ensimmäisten teosten joukossa tällä äänikirjalla oleva Emmalan Elli. Novelli kertoo Elli-tytöstä, joka muuttaa taloon asumaan äitinsä kanssa. Kukaan ei oikein tunnu tietävän, mistä he tulevat ja mikä on heidän taustansa. Naapurit alkavat olla uteiliaita, kunnes taustoja alkaa hieman selvitä. Ellin äiti kuolee, ja Elli joutuu Mattilan taloon kasvatettavaksi. Se ei ole helppoa, mutta siitä selvitään. Elli saa hyvän työpaikan kaupungista, mutta sitten hänen elämässä alkaa tapahtua erikoisia käänteitä.