Musiikkielämää, ihanaa ja kuohuvaa! Oon köyhä laulaja ma vain, olen koditon. Synnyinseudut jäivät, kauniit nuoruuspäivät menneet on. Oon köyhä laulaja ma vain, yksin harhailen… Laulun sanat kuvaavat Henry Theelin elämää – hän kutsuikin itseään köyhäksi laulajaksi. Suomalaisille hän oli ”Suomen Tino Rossi”. Yksi Suomen suosituimpia viihdelaulajia Henry Theel syntyi Suomen itsenäistymisen vuonna 1917. Hän rakasti suuria tenoreita ja unelmoi Jussi Björlingin, Caruson, Giglin ja Mario Lanzan äänistä. Laulaminen oli Henrylle pelkkä harrastus, kunnes esiintyminen asemiesillassa Helsingin Messuhallissa vuonna 1942 teki hänestä hetkessä kansan suosikin. Nuori alikersantti Theel kajautti Muistoja Sorrentosta suoraan yleisön sydämiin. Aplodit jatkuivat loputtomiin. Rauhan palattua ystävyys ja työtoveruus Toivo Kärjen kanssa myötävaikutti Henryn suureen suosioon. Topi sävelsi ja Henry lauloi unohtumattomia kappaleitaan, Liljankukasta Tiritombaan. Kirja perustuu laulajan pojan eli Pertti ”Pepsu” Mustosen muistoihin. Kun Pepsu oli nelivuotias, hänen äitinsä Svea meni naimisiin Henryn kanssa, jolloin Pepsu sai talvisodassa kuolleen isänsä tilalle uuden isän. Kirjan toimittaja Maarit Tyrkkö on rakentanut luvut siten, että Henry Theelin tarinaa avaa välillä Kertoja ja välillä Poika. Teoksessa on vahva kurkistus perhe-elämään. Kirjassa on mukana Henry Theelin diskografia eli luettelo kaikista hänen levytyksistään, yhteensä 516 laulusta.