Elämänsä iltaan ehtinyt, paljon nauttinut ja paljon kärsinyt, joka solullaan vaiheikkaan elämänsä elänyt, vierailla mailla vaeltanut, lopulta etruskilaiselle kotikonnulleen päätynyt, valtakuntansa kunniavanhuksena kansalleen onnea ja rauhaa rukoillut Turms, kuolematon, kertoo tässä Mika Waltarin suuressa romaanissa merkillisen elämäntarinansa. Romaanin polveileva juoni on rikas ja monisärmäinen kuin elämä itse. Se on hämmästyttäviä yllätyksiä täynnä, eikä sen kulkua voi ennakolta aavistaa. Se on valtava näytelmä, joka esitetään silloin tunnetun maailman kaikilla äärillä ja jossa sen moniin eri kansallisuuksiin kuuluvat ihmiset nauttivat ja iloitsevat "kaikesta siitä, mikä ihmisten mielestä on nautintoa ja iloa".