Itä-Helsinki, Vuosaari, Taivastalo. Oikeastaan Santa Marian piti tuikata tuleen vain rasittava, tavaraa pursuava talonsa. Koko asuinalue paloi poroksi. Pian joukko suurhävityksestä pelastautuneita ihmisiä löytää toisensa pilviä hipovasta tornitalosta. On rehabin aika. Taivastalon kattohuoneistossa tähyillään kohti uutta ihmisyyttä. Sattumanvaraisesti valikoituneet kuntoutujat kuitenkin haraavat vastaan: kuka nyt suosiolla luopuisi tuoksusaippuoistaan, Ikeahyllyistään ja kakkosautos taan? Niiden avulla on voinut kätevästi unohtaa kaiken lian, saastan ja epämukavan. Rehabin myötä myös raja yksilön ja maailman, orgaanisen ja eiorgaanisen välillä käy yhä epäselvemmäksi. Teos koostuu Santa Marian lokikirjamerkinnöistä sekä muiden henkilöiden äänistä. Gustafsson käsittelee riemastuttavan runsaana ryöppyävässä romaanissaan nykyihmistä, joka on hukkunut materian tulvaan ja erillisyyden harhaan. Kumman uhraisit mieluummin: oman mukavuutesi vai lapsesi tulevaisuuden?