Pierre Lemaitren maailmanmenestystrilogian itsenäisessä päätösosassa eletään vuotta 1940. Kolmekymmentävuotias Louise Belmont pakenee alastomana Montparnassella sijaitsevasta hotellihuoneesta, jossa muuan mies on juuri ampunut itsensä. Ymmärtääkseen juuri kokemansa tragedian syyn, Louisen on lähdettävä selvittämään kuolleen äitinsä salaisuudet. Toisaalla kaksi Maginot-linjalle komennettua sotilasta, Raoul ja Gabriel ryhtyvät rintamakarkureiksi ja päätyvät vankileirille. Kun länsirintamalla käyty ”valesota” päättyy äkisti 10. toukokuuta 1940 Saksan hyökkäykseen, Ranska vajoaa paniikkiin ja kaaokseen. Ranskan armeija on lyöty ja saksalaiset etenevät kohti Pariisia. Sadat tuhannet pakolaiset täyttävät Ranskan tiet etsiessään turvaa. Katastrofin ja kaaoksen keskellä romaanin henkilöhahmojen kohtalot kietoutuvat toisiinsa tavalla, jonka Lemaitre niin mestarillisesti hallitsee.