Missä oloissa, miltä pohjalta, milloin ja miten suomalais-ugrilainen kielikunta on saanut alkunsa? Mitä on ollut ennen sen syntyä? Onko siitä yleensä mahdollista sanoa mitään? Tämä teos testaa arvoituksen ratkaisemista avaimenaan populaatiogenetiikan, arkeologian ja kielten sukulaisuussuhteiden yhteensopivuus. Päättely perustuu väestöjen liikkeisiin ja kulttuurien kehitykseen Keski- ja Pohjois-Euroopassa jääkauden maksimia edeltävästä ajasta pronssikauteen. Minkä väestön ja kulttuurin pohjalta suomalais-ugrilainen kielikunta olisi todennäköisimmin voinut syntyä? Lähtökohdaksi rajautuu kaikista vaihtoehdoista kaksi geneettistä klaania. Niiden kielellisen perinnön muotoutumisessa on vaikuttanut kaksi tärkeää kulttuurista innovaatiokeskusta, Moskovan seutu Ylä-Volgalla 10 000–3000 eKr. ja sen jälkeen Volgan "mutka". Kirjoittaja on toiminut Oulun yliopiston suomen kielen professorina 1967–1995 ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtajana 1995–1998.