Luftwaffen koelentäjän Hanna Reitschin tarina on kertomus poikkeuksellisen taitavasta ja pelottomasta naisesta, jolle Hitler oli isähahmo, kansallissosialismi syvälle juurtunut aate ja lentäminen suurin intohimo.

Hanna Reitsch oli ristiriitainen hahmo, joka on kuvattu niin suurena sankarittarena kuin naiivina Hitlerin palvojana ja kansallissosialismin nimeen vannoneena tytönhupakkona.

Jacksonin kirja kaivautuu myyttien, propagandan, vihan ja palvonnan taakse. Se tuo näkyviin todellisen Hannan: naisen, joka halusi tehdä jotain merkittävää aikana, jolloin valtaa oli vain natseilla.

1930-luvulla Reitsch teki lukuisia ilmailuennätyksiä purjekoneella ja vuonna 1937 hänet lähetettiin Luftwaffen koelentokeskukseen, jossa hän toimi pääkoelentäjänä Junkers Ju 87 Stuka ja Dornier Do 17 -koneilla sekä lensi ensimmäisenä naisena helikopterilla. Reitsch oli mukana testaamassa ja kehittämässä myös V1-ohjuksia.

Adolf Hitler myönsi Reitschille ainoana naisena ensimmäisen ja toisen luokan rautaristin, ja lisäksi hän sai timantein koristellun Luftwaffen lentäjän ja valvojan merkin.

Toisen maailmansodan viimeisinä päivinä Reitschia pyydettiin lentämään Berliiniin tapaamaan Hitleriä. Valtakunnankanslian ollessa jo puna-armeijan saartama Reitsch valitsi lentokoneekseen ainoan mahdollisen, lyhyeen nousu- ja laskukiitoon kykenevän kevyen Fieseler Storch -koneen. Reitsch pääsi perille onnistuen laskussaan ja Führerin bunkerissa käytyään nousemaan ilmaan sekä pakenemaan Berliinistä puna-armeijan kiivaasta ilmatorjuntatulituksesta huolimatta.

Sodan jälkeen Reitsch oli 18 kuukautta Yhdysvaltain armeijan kuulusteltavana, koska hän oli ollut merkittävästi esillä natsi-Saksan propagandassa ja osallistunut hankkeisiin, joista haluttiin saada tietoja. Häntä ei asetettu syytteeseen.

Hannan haastatteluihin ja Yhdysvaltain sota-arkiston aiemmin salaisiksi luokiteltuihin kuulusteluaineistoihin perustuva teos tuo uutta tietoa legendaarisesta naislentäjästä ja selvittää hänen elämäänsä ja kuolemaansa liittyviä myyttejä.