Maahan viskatun miehen kirjoittama romaani. Totta aina toinen puoli! Kirjallisuudessa rakkauden makea huuma ja eron kipeä kirpeys varataan yleensä naiselle, mutta saako mies tuntea muutakin kuin syyllisyyttä? Kaikki ihmissuhteet alkavat kahden toisilleen vieraan kohtaamisella. Jos he tai edes toinen heistä rakastuu, alkaa kertomus jolla voi olla vain kaksi loppua, onnellinen tai onneton. Ennen onnetonta loppua tapahtuu paljon myös onnellisia asioita, mutta silti vain harva pääsee edes siedettävään loppuun. Onneksi sietämätönkin rakkaustarina voi olla liikuttava, ja naurettavan lisäksi myös naurattava. ”Kesäkuun viidestoista käräjäoikeus sai meidän avioerohakemuksemme. Meidän, Sinun ja Minun, jonka sinä ja minä olivat allekirjoittaneet.   Sinä halusit avioeron. Olin taistellut sitä vastaan kaksi vuotta, tai kauemmin, en ehkä edes tiedä miten kauan. Nyt huomaan, että olin taistellut tietämättä mitä vastaan oikein olin taistellut.   Olin hävinnyt. Sinulla oli oikeus erota minusta, lain mukaan ainakin. Ja lain mukaan avioerot pannaan toimeen. (---) Avioliittomme kesti yhtä päivää vaille kymmenen vuotta. Sitten erosimme. Sinä, minä tai kumpikin meistä ymmärsi avioliiton väärin, kun näin kävi.   "Myötä- ja vastoinkäymisissä."   Mitä se tarkoittaa? Juuri sitähän tämä kaikki on ollut! Me lupasimme itsemme toisillemme rakastaaksemme myös vastoinkäymisissä. Teimme sopimuksen, jonka sinä rikoit kun tahdoit erota minusta!   Etkö ymmärtänyt mitä vastoinkäymiset ovat? Onko sanalla eri merkitys sinulle? Mehän solmimme yhteisen avioliiton. Merkitsikö se kahta eri asiaa?”