Kirja on hyvin elämässään menestyneen 1958 syntyneen Arin omaelämäkerta, jossa hän muistelee vauhdikkaita ja ennen kaikkea onnellisia nuoruusvuosiaan 1972 - 1982, jotka hän vietti pääasiassa Espoossa. Niihin aikoihin hän oli yhteensä pari vuotta myös Itävallassa, Tukholmassa ja Kuopiossa.

Hänen elämänsä oli täynnä seikkailuja, jännitystä, juhlimista, rakkautta ja intohimoa sekä julkisuuden henkilöitä. Meheviltä paljastuksiltakaan ei oikein voida välttyä. Kuolemakin kolkutteli vuosien varrella muutaman kerran ovelle, mutta onneksi ei kuitenkaan päässyt sisälle.

Otteita kirjasta:

"Joka puolella oli aivan pimeää ja olin todella hädissäni. En nähnyt mitään, eikä keuhkoissani ollut yhtään ilmaa, joten pysyin aivan paikallani. Jalat eivät ottaneet pohjaan, enkä yhtään tiennyt missä päin oli vedenpinta. Tein ratkaisuni aivan vaistonvaraisesti ja aloin kauhoa hädissäni itseäni eteenpäin ja toivon mukaan myös ylöspäin. Mielestäni kesti ikuisuuden ennen, kuin vihdoin pulahdin pintaan ja vedin todella syvään ilmaa keuhkoihini. Onneksi se oli ilmaa eikä vettä. Haukoin monta kertaa antaumuksella raikasta happea kiduksiini."

"Jäimme siis Lisan kanssa asuntoon kahdestaan. Istuimme vierekkäin olohuoneen sohvalla katsomassa joitain vanhoja itse ottamiamme valokuvia. Kaljapullot olivat pöydällä, keskustelimme kaikenlaista kuviin liittyvää ja tunnelma ainakin minun mielestäni oli aika sähköinen. Yhtäkkiä ikään kuin huomaamattaan Lisa laittoi kätensä reidelleni. Käänsin katseeni häneen ja hän katsoi minua suoraan silmiin. Se oli minulle selkeä merkki ja otin vasemmalla kädellä kevyesti kiinni Liisan kyljestä, niin että käsivarteni painautui hänen rintaansa vasten. Toisen käteni laitoin hänen niskansa taakse ja suutelin häntä ensin varovasti, mutta kun huomasin, että hän vastasi suudelmaani, niin yhä vapautuneemmin. Laitoin käteni hänen paitansa alle ja hyväilin hänen rintojaan, painauduimme yhä tiiviimmin toisiamme vasten suudellen ja hyväillen toisiamme kiihkeästi."