Millaista oli elämä lounaisranskalaisessa kylässä 1960-luvun alussa? Sota-aika on jäänyt kauas taa, mutta sen muistot tuntuvat yhä. Kerronnan näkökulma on nuoren tytön, joka kuvaa aistivoimaisesti maalaismiljöötä ja myös sen idyllin herkästi kätkemiä ristiriitoja: asenteita romaniväestöä kohtaan, haluttomuutta sietää kaikkea erilaisuutta. Romaanin nimi Nokkosia ja ihmisiä saa perustelunsa sekä tästä että nokkosten konkreettisesta hyödyntämisestä. Nokkosia poimitaan ja niistä tehdään ruokaa kanoille.