Herrasmies vetelehtii eli kirjoittaa ajatonta runoproosaa. Se on asiattoman olemisen ja harhailevan ajattelun ylistystä.

Olen risteyksessä, valintojen valtias, kädessäni oikealla katu ja puisto, vasemmalla katu ja talot. Kylä levittäytyy avonaisena, leijuvana kuin liitelevät lokit. Tuolla näkyy järvi, tuossa jalkapallokenttä tekonurmineen pihlajien, koivujen ja puskien lomasta. Olen itseni valtias, hetken kuningas, oikkujen ja pelkojen diktaattori vaikka en voi niille mitään