Maailmankaikkeus, sen eri planeetat, Valomaailma ja maaplaneetta pystyisivät tekemään mahtavaa yhteistyötä, jos vain maa olisi siihen valmis. Kaikki edellämainitut ovat valmiita auttamaan meitä, jos me vain hyväksyisimme sen ja antaisimme siihen luvan. Mutta me maaplaneetalla elävät ihmiset me pelkäämme. Me pelkäämme ja epäilemme kaikkea uutta, kaikkea sellaista, mitä me emme ennestään tiedä.

Vaikuttaa aivan siltä, että me ihmiset olemme valmiita kaikkeen muuhun, mutta emme hyväksymään maailmankaikkeuden monimuotoisuutta ja sieltä saatavaa apua.

Me sodimme jatkuvasti eri puolella maaplaneettaa ja me tuhoamme sitä kaiken aikaa. Me tuhoamme luontoa ja kohta meillä ei ole happea mitä hengittää, eikä vettä mitä juoda. Olemme unohtaneet, miltä tuntuu olla onnellinen.

Maailmankaikkeudessa on jo suunniteltu paljon meidän hyväksemme ja osaa siitä toteutetaan jo täällä maaplaneetalla. Mutta vain sitä, mihin heillä on lupa – se on jonkinlaista ensiapua, ettei maaplaneetta tuhoutuisi ennen aikojaan. Mutta jatko on meidän käsissämme.

Ystävämme Valomaailmasta lähettävät meille viestin: ”Me haluamme tervehtiä teitä maaplaneetan ihmiset ja tarjota teille apuamme. Me olemme täällä lähtövalmiina, jos tai kun te haluatte meidän apuamme. Ottakaa meidät ystävyydellä vastaan ja hyväksykää apumme. Ottakaa meidät ystävyydellä vastaan ja hyväksykää meidän avuntarjouksemme. Sen jälkeen teillä olisi paljon parempi paikka, parempi maaplaneetta, missä elää”.

Tämä kirja kertoo näistä ystävistämme.