Taide on kauneutta. Taide on lohdutusta. Taide on kokemusta. Taide on sitä, mitä taideyhteisö taiteeksi sanoo.

Väärin kaikki. Kun taidetta tarkastellaan teoksina tai elämyksinä, lähdetään liikkeelle väärästä suunnasta. Filosofi ja kognitiotieteilijä Alva Noë (s. 1964) väittää, että taide on työkalu, jolla ihminen voi tutkia itseään. Tämän se tekee silkalla omituisuudellaan. Taidetta ei noin vain oteta käyttöön tai hyödynnetä määrätarkoitukseen: taiteelle on ominaista, että se pakottaa aina miettimään, mitä se on ja mitä se vastaanottajalleen tekee.

Omituisia työkaluja on ensimmäinen Alva Noën laajasta tuotannosta suomennettu teos. Se kertoo, mikä taiteesta tekee taidetta, muttei suinkaan kiellä käyttämästä sitä julisteena tai paperipainona. Vaikka taide onkin taidetta, se on muutakin kuin taidetta.