"Juna kulkee laaksossa kahden kukkulajonon välissä. Kun taivas on pilvessä eikä kuu pääse esille, erotan vain haamut kukkuloista. Ne ovat vielä loivia, niiden rinteillä on kai viljelyksiä, koska metsäin välissä on aukkoja. On siellä kyliä ja kaupunkejakin, joista tuikkaa tulia. Mutta ihmisiä ei näy pienillä asemilla enemmän kuin meillä kotonakaan." On vuosi 1893. Juhani Aho matkustaa Wienistä kohti Italiaa. Junamatka on hidas, ja hänellä on aikaa tehdä havaintoja. Aho matkustaa niin Venetsiaan, Rooman, Pisaan, Genovaan kuin Caprille. Hän huumaantuu Italian hajuista ja vierailee lukemattomissa kirkoissa ihastelemassa freskoja. Tarkat havainnot piirtävät esiin upean 1800-luvun lopun Italian. Juhani Ahon "Minkä mitäkin Italiasta" on kaunis matkakertomus, joka sopii myös tämän päivän Italia-faneille.