Monille nykyihmisille jooga on ensisijaisesti vain itämaista liikuntaa. Sen taustalta löytyy kuitenkin rikas filosofinen perinne, joka pohjautuu Patanjalin kirjoittamaan Yoga-sutraan (n. 350 jaa). Patanjalin filosofian lähtökohta on ihmisen mieli. Mitkä ovat mielen toiminnot? Voidaanko mieli kokonaan hiljentää? Ja onko mielestä mahdollista poistaa aikaisempien tekojen ja tuntemusten jättämät jäljet? Patanjali lähestyy mielen kysymystä virkistävän käytännöllisellä tavalla, tarjoten eväitä ihmistä ikuisesti askarruttavien kysymysten ratkaisemiseen. Hän vakuuttaa, että kääntymällä sisäänpäin ihminen voi saavuttaa niin tietoa, voimaa kuin lopullisen vapautuksen kärsimyksestä. Joogan filosofia sisältää alkuperäisen sanskritinkielisen tekstin sekä sen suomenkielisen käännöksen ja kommentit. Patanjalin Yoga-sutraa pidetään tärkeimpänä joogan filosofian perustekstinä. "Tietoisuus itse on muuttumaton, mutta se samastuu mielen toimintoihin ja näyttää muuttuneen niiksi. Vacaspati Misra antaa vertauskuvan kristallista, joka punaisen ruusun läheisyydessä näyttää muuttuneen punaiseksi. Jos joku ei ole oivaltanut eroa mieltä omistavan purusan ja purusan omistaman mielen välillä, hän kuvittelee mielen ja purusan läheisyyden takia olevansa turhautunut tai vihainen, vaikka nämä tunteet oikeastaan koskevat vain mieltä. Tälle vertauskuvalliselle läheisyydelle ei ole alkua, mutta sille voi tulla loppu. Mielemme on meille kuitenkin tuttu, ja ajatus sen taaksejättämisestä saattaa tuntua pelottavalta. Tuttuudesta huolimatta mielemme maailma on rajoittunut ja monesti ahdistava. Vaikkemme olisi erityisen mielenvikaisia, olemme varmasti kaikki joskus joutuneet ikävien, ahdistavien ajatusketjujen vangeiksi. Haluaisimme ajatella jotain muuta, mutta samat ikävät asiat palautuvat mieleen ikään kuin pakosta uudestaan ja uudestaan. Jooga tarjoaa meille ulospääsyn tästä mielen vankityrmästä. Tietä ei voi sanoa lyhyeksi tai helpoksi, mutta tiedämme varmasti, että lukemattomat aikaisemmat vangit ovat paenneet sen avulla." Måns Broo on Åbo Akademin uskontotieteellisen laitoksen dosentti. Hän on erikoistunut Intian uskontoihin ja aatteisiin. Hän on myös Ananda-lehden päätoimittaja ja bhakti-joogan harjoittaja.