Jules Vernen (1828-1905) romaani Les Indes Noires (vuodelta 1877), ilmestyi ensimmäisen kerran Wilhelm Nordlundin (1851-1918) suomentamana vuonna 1882. Teos kertoo Scotlannin Aberfoylissa olevasta Dochartin loppuun tyhjennetystä hiilikaivoksesta, johon on kuitenkin jäänyt asumaan kaivosmestari Simo Fordin perhe. He ovat katkeria tapahtumasta, ja ovat siitä lähtien 10 vuoden ajan etsineet uutta esiintymää kaivoksesta, johon he edelleen uskovat. Nyt Simo luulee löytäneensä jotakin, jonka vuoksi hän lähettää kirjeen entiselle ystävälleen, insinööri James Starrille, ja pyytää häntä pikaisesti saapumaan ja pitämään asian ehdotomasti salassa muilta. Outoa kyllä, Starr saa melkein heti toisen kirjeen samalta paikkakunnalta, jossa pyydetään häntä unohtamaan koko asia. Allekirjoitusta ei ollut. Kumpiko kirje on oikea, ja mitä nuo keskenään ristiriitaiset kirjeet merkitsevät. Siitä päättää James Starr ottaa selvää, ja lähtee matkaan, josta alkaa oikea tapahtumien vyöry. Hiilikaivos ei kuitenkaan ole niin vaaraton paikka kuin voisi ensin luulla – varsinkin jos siellä on arvelutavia henkilöitä – haltijoista ja peikoista puhumattakaan.